Siirry sisältöön
kirjanpitoverotusyritysneuvonta

Mikä on konserni ja milloin konsernitilinpäätös pitää laatia?

Konserni syntyy, kun yhtiöllä on määräysvalta toisessa yhtiössä. Näin pienkonserni välttää konsernitilinpäätöksen ja näin konserniavustus toimii.

Tilitoimisto Mandaatti

Tilitoimisto Mandaatti

Tilitoimisto vuodesta 2002

6 min lukuaika

Tärpit

  • Konserni syntyy määräysvallasta. Kun yhtiö omistaa yli puolet toisen yhtiön äänivallasta tai voi nimittää sen hallituksen enemmistön, yhtiöt muodostavat konsernin: emoyhtiön ja tytäryhtiön.
  • Pienkonsernin ei tarvitse laatia konsernitilinpäätöstä. Pienkonsernissa ylittyy enintään yksi raja-arvoista: taseen loppusumma 7 500 000 €, liikevaihto 15 000 000 € ja keskimäärin 50 henkilöä.
  • Konserniavustuksella voittoa voi siirtää konserniyhtiöltä toiselle verotuksessa. Edellytys on vähintään 90 %:n omistus koko verovuoden, ja avustus ei saa tehdä antajalle tappiota.
  • Konsernin sisäinen osinko on verovapaata, kun maksava yhtiö ei ole pörssiyhtiö. Konserniyhtiöiden välisten kauppojen hintojen on silti vastattava markkinahintoja.

Konserni syntyy, kun yhtiöllä on määräysvalta toisessa yhtiössä. Määräysvaltaa käyttävä yhtiö on emoyhtiö, ja yhtiö, jossa sitä käytetään, on tytäryhtiö. Pienyrityksissä konserni syntyy useimmiten silloin, kun yrittäjä perustaa holdingyhtiön tai ostaa toisen yrityksen yhtiönsä nimiin.

Pienen konsernin ei yleensä tarvitse laatia konsernitilinpäätöstä, mutta konsernisuhde vaikuttaa silti kirjanpitoon, tilinpäätöksen liitetietoihin ja verotukseen. Käymme läpi, milloin yhtiöt muodostavat konsernin, milloin konsernitilinpäätös on pakollinen ja miten konserniavustus toimii.

Mikä on konserni?

Kirjanpitolain mukaan yhtiöllä on määräysvalta toisessa yhtiössä, kun se:

  1. omistaa yli puolet toisen yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, joko omistuksen, yhtiöjärjestyksen tai sopimuksen perusteella
  2. voi nimittää tai erottaa enemmistön toisen yhtiön hallituksen jäsenistä
  3. käyttää muuten tosiasiallisesti määräysvaltaa toisessa yhtiössä.

Emoyhtiö muodostaa tytäryhtiöidensä kanssa konsernin. Määräysvalta voi olla myös välillistä: jos emoyhtiön tytäryhtiö omistaa kolmannen yhtiön, kolmaskin yhtiö kuuluu konserniin.

Raja on äänivallassa, ei pelkässä omistusprosentissa. Yhtiö, joka omistaa 60 % toisen yhtiön osakkeista, on sen emoyhtiö, jos osakkeet tuottavat yli puolet äänistä. Yhtiö, joka omistaa 40 %, ei yleensä ole, ellei sillä ole esimerkiksi sopimukseen perustuvaa oikeutta nimittää hallituksen enemmistöä.

Holdingyhtiö ja konserni

Tavallisin pienyrityksen konserni on holdingrakenne. Yrittäjä omistaa holdingyhtiön, ja holdingyhtiö omistaa liiketoimintaa harjoittavan yhtiön. Holdingyhtiö on silloin emoyhtiö ja liiketoimintayhtiö sen tytäryhtiö.

Konserniin voi kuulua myös useita tytäryhtiöitä, esimerkiksi kun yrittäjä erottaa eri liiketoiminnat omiksi yhtiöikseen tai ostaa toisen yrityksen yrityskaupassa holdingyhtiön nimiin.

Milloin konsernitilinpäätös pitää laatia?

Konsernitilinpäätöksessä konserniyhtiöiden tilinpäätökset yhdistetään kuin ne olisivat yksi yritys, ja konsernin sisäiset erät eliminoidaan. Velvollisuus laatia se on emoyhtiöllä, kun emoyhtiö on esimerkiksi osakeyhtiö tai osuuskunta.

Kirjanpitolaki vapauttaa kuitenkin pienkonsernin konsernitilinpäätöksestä. Pienkonserni on konserni, jossa ylittyy enintään yksi näistä raja-arvoista:

Raja-arvo Konsernin luvut Yhtiöiden yhteenlasketut luvut
Taseen loppusumma 7 500 000 € 9 000 000 €
Liikevaihto 15 000 000 € 18 000 000 €
Henkilöstö keskimäärin 50 50

Rajat tarkistetaan konsernin luvuista, eli konsernin sisäiset erät eliminoituina. Jos konsernin lukuja ei lasketa, voi käyttää konserniyhtiöiden yhteenlaskettuja lukuja, jolloin euromääräiset rajat ovat 20 % korkeammat.

Raja-arvot nousivat lakimuutoksella, jota sovelletaan 1.1.2025 ja sen jälkeen alkaviin tilikausiin. Niitä sai soveltaa jo 1.1.2024 alkaneisiin tilikausiin.

Poikkeus: konsernitilinpäätös on laadittava koosta riippumatta, jos jokin konserniyhtiöistä on yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö. Käytännössä tämä tarkoittaa pörssiyhtiötä, luottolaitosta tai vakuutusyhtiötä.

Useimmat suomalaiset holdingrakenteet ovat pienkonserneja. Jos konsernin liikevaihto tai tase lähestyy rajoja, kokoluokka kannattaa tarkistaa tilinpäätöksen yhteydessä joka vuosi.

Alakonserni

Jos Euroopan talousalueella toimiva yhtiö omistaa suomalaisesta emoyhtiöstä vähintään 90 %, suomalaisen alakonsernin ei tarvitse laatia omaa konsernitilinpäätöstään. Edellytyksenä on, että muut osakkaat hyväksyvät tämän ja alakonserni sisältyy ylemmän emoyhtiön konsernitilinpäätökseen. Poikkeus ei koske pörssiyhtiötä.

Mitä konsernisuhteesta näkyy pienkonsernin tilinpäätöksessä?

Vaikka konsernitilinpäätöstä ei laadita, konsernisuhde näkyy jokaisen konserniyhtiön omassa tilinpäätöksessä. Pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöstä koskeva asetus edellyttää muun muassa:

  • Osuudet konserniyhtiöissä erikseen taseessa. Emoyhtiön tytäryhtiöosakkeita ei saa yhdistää muihin tase-eriin. Täydessä taseessa myös saamiset konserniyhtiöiltä ja velat konserniyhtiöille ovat omilla riveillään.
  • Konserniavustus omana eränään tuloslaskelman tilinpäätössiirroissa.
  • Konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet erikseen liitetiedoissa, esimerkiksi emoyhtiön tytäryhtiön lainasta antama takaus.
  • Lähipiiriliiketoimet liitetiedoissa, jos ne ovat olennaisia eikä niitä ole tehty tavanomaisin kaupallisin ehdoin.
  • Tytäryhtiön tilinpäätöksessä emoyhtiön nimi ja kotipaikka, jos emoyhtiö laatii konsernitilinpäätöksen.

Konsernin sisäiset saamiset, velat, myynnit ja ostot kannattaa kirjata kirjanpidossa omille tileilleen alusta asti. Silloin ne on helppo esittää tilinpäätöksessä oikein, ja konsernitilinpäätöksen laatiminen sujuu, jos konserni joskus kasvaa raja-arvojen yli.

Konserniavustus: tuloksen tasaaminen konsernissa

Konserniavustuksella voittoa tekevä konserniyhtiö voi siirtää tulosta tappiolliselle konserniyhtiölle niin, että avustus on antajalle vähennyskelpoinen kulu ja saajalle veronalaista tuloa. Näin konsernin yhtiöt maksavat veroa lähempänä konsernin yhteistä tulosta.

Konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain mukaan avustus on mahdollinen, kun:

  1. Antaja ja saaja ovat kotimaisia osakeyhtiöitä tai osuuskuntia, joiden verotuksessa sovelletaan elinkeinoverolakia. Tavallinen holdingosakeyhtiö kuuluu elinkeinoverolain piiriin. Pankit, luotto- ja vakuutuslaitokset sekä eläkelaitokset on rajattu ulkopuolelle.
  2. Omistus on vähintään 90 %. Emoyhtiö omistaa suoraan tai yhdessä muiden tytäryhtiöidensä kanssa vähintään yhdeksän kymmenesosaa tytäryhtiön osakepääomasta.
  3. Konsernisuhde on kestänyt koko verovuoden. Verohallinnon ohjeen mukaan avustusta ei voi antaa sinä verovuonna, jona tytäryhtiö on ostettu.
  4. Tilikaudet päättyvät samana päivänä.
  5. Avustus on kirjattu molempien yhtiöiden kirjanpitoon: antajalle kuluksi ja saajalle tuotoksi.

Avustus voidaan antaa emoyhtiöltä tytäryhtiölle, tytäryhtiöltä emoyhtiölle tai tytäryhtiöltä toiselle saman emoyhtiön tytäryhtiölle.

Avustus ei saa ylittää antajan elinkeinotoiminnan tulosta ennen avustuksen vähentämistä. Konserniavustuksella ei siis voi tehdä antajalle tappiota.

Avustusta ei tarvitse maksaa heti. Verohallinnon ohjeen mukaan se voi jäädä yhtiöiden väliseksi velaksi. Antajan hallituksen on kuitenkin päätettävä avustuksen enimmäismäärästä verovuoden aikana.

Esimerkki konserniavustuksesta

Holdingyhtiö omistaa kaksi tytäryhtiötä kokonaan koko vuoden, ja kaikkien tilikausi on kalenterivuosi. Tytäryhtiö A tekee 80 000 € voittoa ja tytäryhtiö B 30 000 € tappiota.

  • Ilman konserniavustusta A maksaa yhteisöveroa 20 % koko 80 000 eurosta eli 16 000 €. B:n tappio jää vähennettäväksi B:n omista tulevista voitoista.
  • 30 000 euron konserniavustuksella A:n verotettava tulo on 50 000 € ja vero 10 000 €. B:n verotettava tulo on nolla.

Konsernin yhteenlaskettu vero laskee tänä vuonna 6 000 eurolla. Eduskunta hyväksyi 6.11.2026 yhteisöverokannan laskun 18 prosenttiin verovuodesta 2027 alkaen, jolloin sama avustus pienentäisi veroa 5 400 €.

Osingot ja kaupat konsernin sisällä

Konsernin sisäinen osinko on verovapaata. Kun suomalainen listaamaton yhtiö maksaa osinkoa toiselle yhtiölle, osinko on saajalle aina verovapaata tuloa. Tytäryhtiön voitot voi siis siirtää osinkona holdingyhtiöön ilman veroa. Omistajalle maksettavaa osinkoa verotetaan tavalliseen tapaan, ks. osinkojen verotus.

Konserniyhtiöiden välisten kauppojen on oltava markkinaehtoisia. Verotusmenettelylain mukaan, jos etuyhteydessä olevat yhtiöt ovat sopineet ehdoista, jotka poikkeavat riippumattomien osapuolten välisistä ehdoista, Verohallinto voi lisätä yhtiön tuloon määrän, joka olisi kertynyt markkinaehdoin. Sääntö koskee myös kotimaisia konserneja, esimerkiksi emoyhtiön tytäryhtiöltä laskuttamia hallintopalveluja, vuokria ja konsernin sisäisiä lainoja.

Siirtohinnoittelun dokumentointivelvollisuus koskee vain liiketoimia ulkomaisten osapuolten kanssa, eikä sitä edellytetä pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä. Puhtaasti suomalaisella pienkonsernilla ei siis ole dokumentointivelvollisuutta, mutta hinnoittelun perusteet kannattaa silti kirjata esimerkiksi palvelusopimukseen.

Konsernin kirjanpito käytännössä

Jokainen konserniyhtiö on oma kirjanpitovelvollisensa, jolla on oma kirjanpito, tilinpäätös ja veroilmoitus. Muutama asia helpottaa konsernin taloushallintoa:

  • Sama tilikausi kaikille yhtiöille. Se on konserniavustuksen edellytys ja helpottaa vertailua.
  • Konsernin sisäiset erät omille tileilleen. Sisäiset myynnit, ostot, saamiset ja velat erottuvat silloin muista eristä.
  • Kirjalliset sopimukset sisäisistä palveluista ja lainoista. Ne osoittavat, että ehdot ovat markkinaehtoiset.
  • Konserniavustuksen päätös ajoissa. Hallituksen päätös enimmäismäärästä tehdään verovuoden aikana, ei vasta tilinpäätöstä laadittaessa.

Jos suunnittelet holdingyhtiötä tai toisen yrityksen ostamista yhtiösi nimiin, käy konsernirakenne läpi ennen toteutusta. Mandaatti Laki auttaa rakenteen ja asiakirjojen kanssa, ja tilinpäätöspalvelumme kattaa konserniin kuuluvien yhtiöiden tilinpäätökset.

Mandaatin asiantuntijat auttavat verotuksessa ja talouden suunnittelussa.

Katso talouspäällikköpalvelut →

Usein kysyttyä konsernista

Mitä konserni tarkoittaa?

Konserni on emoyhtiön ja sen tytäryhtiöiden muodostama kokonaisuus. Yhtiö on toisen yhtiön emoyhtiö, kun sillä on tähän määräysvalta: se omistaa yli puolet äänivallasta, voi nimittää tai erottaa hallituksen enemmistön tai käyttää muuten tosiasiallisesti määräysvaltaa. Määräysvalta voi olla myös välillistä, toisen tytäryhtiön kautta.

Mitä tarkoittaa emoyhtiö?

Emoyhtiö on konsernin yhtiö, jolla on määräysvalta toisessa yhtiössä eli tytäryhtiössä. Tavallisin esimerkki pienyrityksissä on holdingyhtiö, joka omistaa liiketoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeet.

Milloin pitää tehdä konsernitilinpäätös?

Osakeyhtiömuotoisen emoyhtiön on laadittava konsernitilinpäätös, ellei konserni ole pienkonserni. Pienkonsernissa ylittyy enintään yksi kolmesta raja-arvosta: taseen loppusumma 7 500 000 €, liikevaihto 15 000 000 € ja keskimäärin 50 työntekijää. Konsernitilinpäätös on kuitenkin pakollinen, jos jokin konserniyhtiöistä on esimerkiksi pörssiyhtiö, luottolaitos tai vakuutusyhtiö.

Mitkä ovat konserniavustuksen antamisen edellytykset?

Antaja ja saaja ovat kotimaisia osakeyhtiöitä tai osuuskuntia, emoyhtiö omistaa tytäryhtiöstä vähintään 90 % koko verovuoden ajan, yhtiöiden tilikaudet päättyvät samana päivänä ja avustus on kirjattu molempien yhtiöiden kirjanpitoon. Avustus ei saa ylittää antajan elinkeinotoiminnan tulosta, eli se ei voi tehdä antajalle tappiota.

Pitääkö konserniavustus maksaa?

Ei heti. Verohallinnon ohjeen mukaan konserniavustusta ei tarvitse maksaa välittömästi, vaan se voi jäädä yhtiöiden väliseksi velaksi. Antajan hallituksen on kuitenkin päätettävä avustuksen enimmäismäärästä verovuoden aikana, ja avustus kirjataan kuluksi antajan ja tuotoksi saajan kirjanpitoon.

Etkö löytänyt vastausta? Ota yhteyttä, niin jutellaan yrityksesi tarpeista.

Kirjoittaja

Tilitoimisto Mandaatti

Tilitoimisto Mandaatti

Tilitoimisto vuodesta 2002

Suomalainen tilitoimisto vuodesta 2002, perustettu Oulussa; Helsingin yksikkömme on Taloushallintoliiton auktorisoima. Yli 30 hengen tiimi palvelee yli 1000 yritysasiakasta seitsemällä paikkakunnalla. Käytämme 5 % työajastamme osaamisen kehittämiseen, joten sisältömme perustuu aina ajantasaiseen kirjanpitolakiin ja Verohallinnon ohjeistukseen.

Haluatko käydä tämän läpi oman yrityksesi kanssa?

Maksuton 30 minuutin sparraus, jossa asiantuntijamme käy kanssasi läpi yrityksesi tilanteen ja etsii konkreettiset parannukset. Ei sitoumusta.

✓ Yli 1 000 asiakasta✓ 20+ vuotta kokemusta
Varaa sparraus